Keskustelu mainostajien halusta ja tarpeesta kerätä digitaalisen markkinoinnin langanpäät omiin käsiin käy kuumana. IAB Europen raportin mukaan eurooppalaisista mainostajista jopa 54 % in-housaa mainonnan ohjelmallisen ostamisen kuluvana vuonna ja hulppeat 43 % jäljelle jäävistä harkitsee in-housaamista. Sama trendi nousee vahvasti esille myös Suomessa, yhä useampi mainostaja kokeilee, tai ainakin harkitsee erilaisia malleja digitaalisen markkinoinnin tuottamiseen yrityksen sisällä.
In-housingilla tarkoitetaan pääsääntöisesti sitä, että mainostajat kasvattavat omia kyvykkyyksiään digitaalisen markkinoinnin saralla hankimalla itselleen tarvittavat teknologiat ja osaamisen. Skaala on laaja. Joillekin yrityksille tämä voi tarkoittaa markkinointiteknologian ja datan omistajuutta, toisille sisällöntuotantoa, kolmansille kaikkea, sisältäen teknologian, tuotannon, mediasuunnittelun ja ostamisen. Aiemmin ulkoa ostetut palvelut tuotetaan kokonaan tai osittain omilla resursseilla.
Motiivit vaihtelevat yrityskohtaisesti, mutta toistuvia argumentteja ovat kasvava vaatimus mediaostamisen läpinäkyvyyteen, datan omistajuuden varmistaminen, riippumattomuus ulkopuolisista kumppaneista ja reaktionopeus. Ja tietenkin mainonnan tuloksellisuus. Voisi kuvitella, että varsinkin verkkokauppaa harjoittavat yritykset hyötyvät saumattomasta datan hyödyntämisestä, kyvykkyydestä tehdä nopeita taktisia päätöksiä ja viedä toimenpiteet tuotantoon miltei reaaliaikaisesti. Mikäli in-housingilla haetaan myös kustannussäästöjä, kannattaa tarkistaa Excelit huolella. Uskallamme epäillä vahvasti, että säästöjä ei synny. Kustannus vain siirtyy ostopalveluista palkkoihin ja ohjelmistolisensseihin.
Ja voisimme myös veikata, että tällekin trendille ilmaantuu myöhemmin vastatrendi. Osa sisälle otetuista toiminnoista ulkoistetaan uudelleen. Mutta siinä vaiheessa mainostaja on jo oppinsa saanut, ja itselle läpikotaisin tutun toiminnon ulkoistaminen on helpompaa ja turvallisempaa.
Omakohtaiset kokemukset in-housing projekteista ovat opettaneet, että oikeastaan teknologiat ja niiden integroinnit ovat sitten kuitenkin se helpoin juttu. Henkilöstön kouluttaminen, osaajien löytäminen ja pitäminen, toiminnan mittareiden luominen ja prosessien hiominen vaatiikin sitten hieman enemmän aikaa ja panostuksia. Jos liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä, projektikalenteriin kannattaa piirtää heti alkuun vähintään 18 saraketta, ja nyt puhutaan kuukausista. Mutta koko kakkua ei tarvitse toki syödä kerralla. Ensimmäinen pala voi olla vaikka se teknologian ja datan omistajuus.
Ja kumppaneille on tarvetta tulevaisuudessakin, sekä teknologian että resurssien näkökulmasta. Vaikka tekemisen painopiste siirtyisikin ulkoa sisälle.