Työskentely julkaisijoiden parissa on opettanut meille Relevant Digitalilla paljon teknologian in-house kehittämisestä ja siitä millaista se on verrattuna ulkopuolisten kehittämien ratkaisujen hyödyntämiseen.
Olemme myös ymmärtäneet, kuinka paljon työtä ja resursseja laadukkaan teknologian kehittäminen vaatii. Sekä itse kehittämisen että ulkopuolisten ratkaisujen käytössä on omat hyötynsä, mutta valintojen tekeminen näiden välillä ei aina ole yksinkertaista.
Tässä tekstissä tuomme esille joitakin näkökulmia, jotka voivat auttaa sinua tekemään päätöksiä sisäisen kehityksen ja teknologioiden ostamisen välillä.
Sidosryhmien rooli teknologiaratkaisujen valinnassa
Lähdetään liikkeelle sidosryhmistä. Työskennellessämme julkaisijoiden kanssa olemme tunnistaneet kolme avainsidosryhmää teknologiaratkaisujen valinnassa: operatiiviset käyttäjät (mainonnanmyynti ja adops), päätöksentekijät ja kehittäjät.
Operatiiviset käyttäjät tarvitsevat useimmiten ratkaisuja välittömiin tarpeisiinsa ja suosivat nopeasti käyttöönotettavia tuotteita. Päätöksentekijät arvioivat ehdotuksia liiketoiminnan ja talouden näkökulmasta, pyrkien löytämään tasapainon käyttäjien tarpeiden ja organisaation tavoitteiden välillä. Kehittäjät taas vastaavat sisäisestä kehityksestä, keskittyen ratkaisujen yhteensopivuuteen ja innovaatioon.
Meidän näkökulmasta mahdollinen hankitaprosessi alkaa tyypillisesti keskusteluilla päätöksentekijän tai operatiivisen sidosryhmän kanssa. Tapaamisten ja tuotedemonstraatioiden kautta selvitämme tarpeen ja tuotteen soveltuvuuden julkaisijan haasteiden ratkaisemiseksi.
Käytännön esimerkkinäemme toimii kehittämämme Relevant Yield alusta, mukaan lukien sen HB Manager & HB Analytics -moduulit. Relevant Yield analysoi ja muuntaa suuren määrän dataa eri lähteistä käyttökelpoiseksi tiedoksi, tukien mainostuottojen raportointia ja optimointia. Lisäksi se mahdollistaa Header Biddingin helpon käyttöönoton ja hallinnan ilman koodaustarvetta myös server-side puolella ja mobiilissa sekä Header biddingin reaaliaikaisen seurannan niin tuottojen kun suorituskyvynkin näkökulmasta.
Tämän esimerkin avulla haluamme tuoda esiin keskeisiä seikkoja, jotka ovat olennaisia julkaisijoille. Vaikka lähestymistapamme ei ole täysin puolueeton, perustuu se aitoihin kokemuksiin. Tiedostamme toki myös, ettei yksi ratkaisu sovi kaikille, vaan jokaisen julkaisijan tilanne ja tarpeet on arvioitava yksilöllisesti.
Sisäisestä ratkaisusta kannattavaksi tuotteeksi
Olemme kehittäneet Relevant Yieldia vuodesta 2017 lähtien. Vuosien aikana kehitystiimimme koko on kasvanut merkittävästi, vastataksemme paremmin ja nopeammin kasvavan asiakaskuntamme tarpeisiin. Alun perin aloimme kehittämään Relevant Yieldiä omiin tarpesiimme, sillä halusimme löytää keinon raportoida ja hallita noin 80 verkkosivun mainonnan tuottoja tehokkaammin vähentäen manuaalisen työn tarvetta. Markkinoilta valmiina löytämämme ratkaisu oli kallis, eikä vastannut suoraan kaikkiin tarpesiimme. Niinpä päätimme lähteä kehittämään omaa teknologiaamme.
Ensimmäisen version kehittäminen vei tiimiltä noin vuoden, jonka jälkeen aloitimme Relevant Yieldin käytön itse päivittäisessä työssämme. Vuonna 2018 lanseerasimme version 1.0, joka tuli saataville myös ulkoisille kumppaneille. Käyttäjäpalautteeseen vastaten kehitimme jatkuvasti uusia ominaisuuksia sekä lanseerasimme omaisuudet Header Biddingin helppoon hallintaan ja reaaliaikaiseen analytiikkaan. Vaikka alkuinvestointi oli suuri, päätös tarjota tuotetta myös ulkoisille asiakkaille ja toimia teknologiantarjoajana osoittautui pitkällä aikavälillä oikeaksi.
Tämä strateginen valinta muutti projektin kannattavaksi liiketoiminnaksi, erottuen siinä, että monet julkaisijat kehittävät raportointikyvykkyyksiä vain sisäiseen käyttöön, kun taas meidän päätöksemme tarjota tuote myös ulkoisesti käänsi projektin tuottoisaksi. Relevant Yield, alun perin kehitetty vastaamaan omaan tarpeeseemme, on nyt arvokas työkalu monille alalla toimiville digitaaliselle julkaisijoille ja mainonnanmyyntiverkostoille.
Operatiiviset tarpeet vs. kehitys
Julkaisijat kohtaavat usein haasteen, kun heidän on löydettävä tasapaino päivittäisten operatiivisten tarpeiden ja pitkän tähtäimen kehitystavoitteiden välillä.
On yleistä, että data-varasto on käytössä, mutta sen käytettävyys on puutteellista, mikä voi hidastaa tietojen saantia ja raportointia. Ratkaisut, kuten Relevant Yield, tarjoavat räätälöityä raportointia, esimerkiksi myyntikanavien tehokkuudesta tai mainostajien ostoista, eri käyttäjien tarpeet huomoiden. Tämä parantaa ja nopeuttaa eri sidosryhmien tiedonhallintaa merkittävästi.
Toisaalta, kehitystiimi voi pitää ulkoisten ratkaisujen käyttöä mahdollisuuden menetyksenä. Itse suoritettu kehitystyö mahdollistaa täydellisen kontrollin ja organisaation tarpeisiin räätälöidyt ratkaisut, mikä puoltaa vahvasti sisäisen kehityksen hyötyä. Kehittäjille uudet tekniset haasteet ja omien työkalujen rakentaminen tuovat onnistumisia, korostaen sisäisen innovaation merkitystä.
Julkaisijoiden on löydettävä strateginen tasapaino, joka ottaa huomioon sekä operatiivisten sidosryhmien välittömän tarpeen saada nopeita ja tehokkaita ratkaisuja että kehitystiimin pyrkimykset pitkäaikaisiin, organisaation tarpeisiin täsmällisesti sopeutuviin ratkaisuihin.
Tämä tasapainoilu edellyttää, että molempien vaihtoehtojen hyödyt ja haasteet arvioidaan huolellisesti, jotta voidaan tehdä päätöksiä, jotka tukevat organisaation tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Todelliset kustannukset ja hallinnan haasteet
Kun julkaisijat harkitsevat teknologian kehittämistä itse verrattuna valmiiden tuotteiden hankkimiseen, prosessi ei ole aina suoraviivainen.
Joskus kehitystiimi voi nopeasti hylätä projektin, jos se ei kiinnosta heitä, on liian suuri tai ei kuulu heidän ydinosaamisalueisiinsa. Tämä voi johtaa siihen, että tiimi keskittyy vain ydinliiketoiminnan projekteihin ja sivuuttaa ulkopuolisten teknologiatoimittajien tarjoamat mahdollisuudet.
Kuitenkin, usein kehitystiimit aliarvioivat projektin vaatimukset, etenkin ohjelmallisen mainonnan ympäristön tuntemuksen puutteen tai keskittyessään kehityksen mahdollisuuksiin sen sijaan, että he harkitsisivat, onko kehitys ylipäätään järkevää. Esimerkiksi oletus, että kehittäjä voisi kolmessa kuukaudessa luoda tuotteen, joka vastaa ominaisuuksiltaan meidän tarjoamaamme, on epärealistinen ja sivuuttaa kehityksen jatkuvuuden ja päivityksen tarpeen. Lisäksi
Seuraavat haasteet korostavat itse kehittämisen riskejä:
- Kehitysprojektin todellinen kesto ylittää usein alustavat arviot, erityisesti ilman ohjelmallisen mainonnan syvällistä tuntemusta.
- Alkuvaiheen jälkeen kehityksen lopettaminen johtaa nopeasti ominaisuuksien vanhentumiseen.
- Tuotteelle ei ole tarjolla tukea, mikä vaikeuttaa uusien ominaisuuksien omaksumista ja voi johtaa tietotaidon katoamiseen henkilöstön vaihtuessa.
- Operatiivisten sidosryhmien tarpeiden täyttäminen uusien ominaisuuksien tai korjausten osalta vaatii jatkuvaa neuvottelua kehitystiimin kanssa.
Ohjelmallisen mainonnan dynaamisessa ympäristössä joustavuus ja kyky hyödyntää uusia tulonlähteitä ovat kriittisiä, mikä edellyttää jatkuvaa kehitystyötä. Tämä haastaa käsityksen itse kehittämisen taloudellisista ja hallinnollisista eduista.
Kokemuksemme perusteella, kun otetaan huomioon kehityksen todelliset kustannukset ja aikataulut, valmiiden tuotteiden, kuten Relevant Yieldin, hankkiminen tarjoaa julkaisijoille heti käyttövalmiin ratkaisun jatkuvalla kehityksellä ja tuella. Tämä ei ainoastaan vähennä kehitysriskejä vaan myös varmistaa, että teknologia on ajan tasalla ja räätälöity vastaamaan erityisesti ohjelmallisen mainonnan muuttuvia vaatimuksia.
Lopulta, vaikka kontrollin säilyttäminen omassa teknologiastackissa voi olla tärkeää joillekin suurille julkaisijoille, on arvioitava huolellisesti, miten teknologiainvestoinnit tukevat liiketoiminnan päämääriä ja kykyä innovoida. Valmiiden ratkaisujen hankinta voi tarjota joustavuutta, tehokkuutta ja kilpailuetua, säilyttäen samalla mahdollisuuden vaikuttaa tuotteen kehityssuuntaan.
Teknologiaratkaisujen strateginen merkitys
Teknologiapäätökset eivät ole vain operatiivisia valintoja, vaan ne ovat olennaisia strategisia liikkeitä, jotka voivat määrittää julkaisijan asemaa digitaalisessa maisemassa. Valitsemalla sopivan teknologian julkaisijat voivat automatisoida manuaalisia prosesseja ja avata uusia mahdollisuuksia mainosinventaarin tehokkaampaan kaupallistamiseen. Tämä edellyttää joustavia ratkaisuja, jotka vastaavat nopeasti muuttuviin markkinatrendeihin ja kuluttajien odotuksiin.
Päätöksentekoprosessissa julkaisijoiden on arvioitava, miten teknologiainvestoinnit tukevat sekä nykyisiä että tulevia tarpeita. Omien teknologioiden kehittäminen voi tarjota yksilöllisiä etuja, kuten syvällisempää datan hallintaa ja toimintojen täsmällistä räätälöintiä, mutta se vaatii myös merkittäviä resursseja ja pitkäaikaista sitoutumista. Toisaalta, valmiiden teknologioiden käyttöönotto voi nopeuttaa uusien innovaatioiden implementointia ja pienentää aloitusinvestointien tarvetta sekä tarjota pelkän ohjelmiston sijaan myös tärkeää osaamista ja tukea.
Päätöksentekijän ensisijainen tehtävä on tehdä paras mahdollinen päätös julkaisijaorganisaatiolle. Tämä tarkoittaa, että päätöksenteossa on keskityttävä kysymykseen "Onko tämä järkevää meille?", sen sijaan että mietittäisiin vain "Voimmeko tehdä tämän?". Tämä vaatii taloudellisten tekijöiden, pitkäaikaisten strategisten tavoitteiden ja eri sidosryhmien tarpeiden ja odotusten huomioon ottamista. On arvioitava, onko ohjelmallisen datan käsittely omassa järjestelmässä organisaation ydintoimintaa vai olisiko kehittämisaikaa ja -resursseja parempi kohdistaa muualle, kilpailijoista erottautumiseksi.
Suurilla julkaisijalla on resurssit rakentaa lähes mitä tahansa, mutta olennaista on tunnistaa, mitä heidän todella kannattaa tehdä. Kehitystyön intohimo on ymmärrettävää, mutta organisaation etu määrittää lopullisen toimintatavan.